Artikkeli nro 6.
Liikuntataitoja opitaan saadun palautteen perusteella. Palautetta saamme kehon sisäisten aistimusten (esim. asento- ja liikeaistit), ulkoisten havaintojen (esim. silmä, korva) ja usein myös ulkopuolisen palautteen antajan (esim. valmentaja, golfsimulaattorin data, kaveri) avulla.
Liikesuorituksista saadusta palautteesta suurin osa on tiedostamatonta, eli sellaista palautetta, jota emme itse tiedosta saavamme ja hyödyntävämme. Esimerkiksi tasapainon hallinta perustuu lähes kokonaan tiedostamattomaan palautteeseen ja tiedostamattomaan liikkeiden säätelyyn.
Valmentaja voi tehostaa oppimista antamalla palautetta. Toisaalta valmentajan antama palaute ja ohjeistukset voivat myös heikentää oppimista. Oppiminen heikkenee, jos palautetta tai ohjeistusta saa liian paljon yhdellä kerralla tai liian usein. Eli valmentajan ohjeistukset voivat heikentää oppimista verrattuna siihen tilanteeseen, jossa oppija harjoittelee itsenäisesti. Liian runsas ohjeistaminen ja palauteen antaminen on osaamattomuutta, johon asiansa osaava valmentaja ei sorru. Kaveristasi en ole varma…😊
Liikuntataitoja kehitettäessä palautetta tulisi antaa vasta noin viiden suorituksen jälkeen, ja palaute tulisi saada 5-7 sekuntia liikesuoritusten päättymisestä. Näin toimien oppija ehtii ensin itse aistia liikkeen, liikesuoritus on hyvin ”muistissa” ja tehtyä liikettä pystyy näin ollen muokkaamaan sekä omia aistimuksia että valmentajalta saatua palautetta hyödyntämällä. Jos oppijan tekemiseen puuttuu liian nopeasti tai usein, niin oppijan oman tiedostamattoman ja tietoisen palautteen hyödyntäminen ei kehity.
Palautteen teho vähenee merkittävästi, jos palautteen saa yli 30 sekuntia liikesuorituksesta. Tämä fakta pohjautuu siihen, että liikesuorituksesta syntyneet mielikuvat ja aistimukset katoavat 30 sekunnin aikana. (Aiheesta lisää jutussa Mielikuvista liikuntasuorituksiin.) Tämän vuoksi esimerkiksi oman svingin videokuvauksesta jälkeenpäin saatua palautetta ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti.
Liikuntataidon opettelun alkuvaiheessa, eli silloin kun liikesuorituksesta vasta luodaan mielikuvaa, palautetta ja ohjeistusta voi antaa edellä kerrottua runsaammin. Mutta heti kun karkea mielikuva liikesuorituksesta on saavutettu, niin palautteen määrää tulee vähentää. Golfissa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Green Card kurssilla tai lyöntitekniikkaa myöhemmin kehitettäessä alkuun tulisi saada hyvät, selkeät ja ytimekkäät ohjeet, joilla golfari saa mielikuvan oikeasta liikesuorituksesta. Tämän jälkeen tulee siirtyä vaiheeseen, jossa ”tekemällä oppii”, eli palautteen ja ohjeistuksen määrää vähennetään.
Parhaat golfsimulaattorit, kuten TrackMan, toimivat erinomaisina valmentajina, sillä ne antavat paljon muutakin palautetta kuin vain nähtävissä olevan pallon lentoradan. Esimerkiksi kun saat simulaattorista palautteen, että lyödessäsi pallo osuu jatkuvasti mailan lavan kärkeen, niin pystyt kohdistamaan lyöntiäsi osumaan paremmin lavan keskustaan ilman ”oikeata valmentajaakin”. Tästä pitää huolen tiedostamattoman ja tietoisesti saamasi palautteen yhteistoiminta. Ja hups, pallon osuessa lavan keskustaan lyöntisi pitenee. 👍
Jos haluat syventyä palautteen ja oppimisen maailmaan, niin voit tutustua teoksiin…
Jaakkola T. (2010) Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu.
Sandström M., Ahonen J. (2016) Liikkuva ihminen – aivot, liikuntafysiologia ja sovellettu biomekaniikka.
T- Kimmo
Ps. Ensi kerralla aiheena TrackMan luvut, joiden avulla voit kehittää lyöntiäsi. Ilman valmentajaa.