Artikkeli nro 8.
Oppimisen ja onnistumisen kokemukset ovat vahvoja elämyksiä, joita golffarit yleensä tavoittelevat, vaikka niitä ei välttämättä tärkeimmiksi pelaamisen motiiveiksi luokitella. Golfissa oppimisen ja onnistumisten elämykset perustuvat vahvasti golftaitojen kehittymiseen ja hyviin lyöntisuorituksiin. Golfopettajan tehtävänä on oppimisen ja onnistumisten elämysten tuottaminen.
Golfopettajan tulisi olla olla suunnannäyttäjä, joka pystyy 1) opettamaan erilaiset lyöntitekniikat 2) luomaan mielekkäitä, vaihtelevia ja kehittäviä harjoituksia 3) asettamaan realistisia tavoitteita 4) ohjelmoimaan harjoittelun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä mielenkiintoiseksi ja kehittäväksi sekä 5) antamaan onnistumisen eväitä golfpelissä tuleviin mentaalisiin ja pelistrategisiin haasteisiin. Kaikki edellä mainitut asiat lisäävät oppimisen ja onnistumisten hetkiä golfin parissa.
1) Erilaiset lyöntitekniikat. Palloa lyömällä lyöntitekniikka ja mailan lavan osumat palloon vakioituvat ja pallo saadaan kohteeseen yhä useammin. Mutta jos haluaa parhaiden lyöntien olevan aiempaa parempia, esimerkiksi pidempiä, suorempia tai toistettavampia, niin lyöntitekniikkaa pitää parantaa. Klubigolffarin ongelmana usein on, ettei oikein tiedetä, miten mailan ja vartalon tulisi liikkua erilaisten lyöntien aikana. Ja toisaalta, olettamukset omista liikesuorituksista voivat olla hieman hämärän peitossa.
2) Mielekkäät, vaihtelevat ja kehittävät harjoitukset. Mielekäs ja laadukas harjoittelu nopeuttaa oppimista. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikesta huolimatta harjoittelumäärän ja taitotason välillä on suoraviivainen yhteys. Wormhaudtin 2017 tekemän tutkimuksen mukaan liikesuoritukset opitaan 3000 toiston myötä alkeistasolle, hyvälle tasolle päästään 20 000 toistolla ja 100 000 toiston jälkeen liikesuoritukset ovat sovellettavissa muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin.
3) Realistiset tavoitteet. Useimmiten klubigolffarin odotukset lyöntien onnistumisprosenteista pelikierroksen aikana ovat liian korkealla. Ylisuuria odotuksia asetetaan väylä- ja greeniosumille, lipulle lähestymisten tarkkuuksille ja puttien upotusprosenteille. Ongelmana on, että ylisuuret odotukset luovat pettymyksiä, jotka varmasti heikentävät peli-iloa ja motivaatiota. Esimerkiksi noin 2m putin odotetaan uppoavan suurella todennäköisyydellä tasoituksesta riippumatta.
Alla oleva taulukko kertoo ”yhdellä putilla sisään” upotusprosentit eri hcp luokissa eri etäisyyksiltä. ”Yli 2” tarkoittaa, että puttaa todennäköisesti yli 2 kertaa kyseiseltä etäisyydeltä.
Putti matka hcp 0 hcp 10 hcp20 hcp30
0,9m 87% 79% 71% 63%
1,8m 55% 45% 36% 25%
2,4m 38% 26% 16% 4%
3,6m 19% 6% yli 2 yli 2
4) Harjoittelun ohjelmointi on tietyn ajanjakson tarkka suunnitelma siitä, mitä harjoitellaan, mitä asioita painotetaan eri ajankohtina, kuinka paljon harjoitellaan ja miten harjoitellaan.
Pitkällä aikavälillä harjoittelun tulisi kehittää erilaisia lyöntejä oikeassa suhteessa pelin vaatimuksiin nähden. Suomen Golfliiton ohjeistuksen mukaan harjoittelusta 60-80% tulisi kohdistua lähipeliharjoitteluuun. Ohjeistus koskee sekä nuoren juniorin että kenttiä lähes par tulokseen takatiiltä (miehet valkoinen, naiset sininen) pelaavan golffarin harjoittelua. Ohjeistus sopii hyvin ohjenuoraksi myös klubigolffareille.
Lyhyellä aikavälillä harjoittelussa tulee huomioida esimerkiksi yksittäisen harjoituksen pituus. Erityisesti uusia asioita opeteltaessa harjoitusaika on hyvä pitää lyhyenä, mutta toistaa harjoitus useasti. Harjoittelu kaksi kertaa viikossa tunnin kerrallaan on oppimisen kannalta selvästi tehokkaampaa kuin yksi kahden tunnin harjoitus viikossa. Myös yhtenä päivänä harjoitellessa, 2x1h harjoitus päivässä kehittää taitoja enemmän kuin yksi 2h harjoitus.
5) Onnistumisten eväät tuloksen tekoon syntyvät pelaamiseen liittyvistä tiedoista, joiden myötä onnistumiset golfkentällä helpottuvat ja katastrofaaliset väylätulokset vähenevät. Kaikissa pallopeleissä on tuloksen teon kannalta tärkeää tietää, mitä kannattaa yrittää ja mitä välttää, eikä tiedettävät asiat ole välttämättä kovin monimutkaisia. Esimerkiksi matalaa rullaavaa chippiä kannattaa käyttää aina kun se on mahdollista, sillä se on helpompi toteuttaa kuin korkea lyönti ja lisäksi huono osuma palloon ei matalassa chipissä tuota yhtä heikkoa tulosta kuin korkeaan lyöntiin sattuva huono osuma.
Pelin sujuvuus ja lopullinen tulos on kuitenkin monesti kiinni henkisen puolen asioista. Yksi vinkki pelin sujuvuuteen voisi olla tämä -> PGA tour pelaajilla ns. yrittämisen taso asteikolla 1-10 on pelin aikana tyypillisesti vain 3-4 tienoilla silloin, kun peli kulkee parhaiten. ”Just Hit The Ball” – periaatetta kannattanee kokeilla, kuitenkaan hosumatta tekemisissään.
Julkaisemieni artikkelien tarkoituksena on ollut klubigolffarien auttaminen entistä mielekkäämpien ja tehokkaampien harjoitusten pariin sekä tukea itsenäistä harjoittelua.
Jos harjoitusten suunnittelu tuntuu työläältä, niin tilaa golfsimulaattoriin suunniteltu harjoitusohjelma (12€) allekirjoittaneelta. Harjoitusohjelma sisältää kuusi yhden tunnin pituista harjoitusta, joita voi toistaa useammankin kerran niiden menettämättä tehoaan. Esimerkkiharjoituksen löydät blogistani Hyvä Treeni Golfsimulaattorissa. Sivu aukeaa uuteen ikkunaan.
Tilauksen voit tehdä sivustollani golfope.fi. Sivusto aukeaa uuteen ikkunaan.
Näiden artikkelien kirjoittaminen päättyy tältä erää tähän. Nyt on aika siirtyä teorioista käytäntöön.
Palloa ilmaan ja hymyä huuleen!
Hyvää Golf kesää! T-Kimmo